Verot ovat käytännössä vastiikkeetonta pakkoperintää. Sinulta ei siis kysytä haluatko maksaa veroja, vaan sinä joudut ne maksamaan. Et myöskään saa niille suoranaisesti mitään vastinetta vaihdossa. Tämä on kuitenkin vain perintävaiheessa, sillä tottakai voimme suomalaisessa yhteiskunnassa huomata, että verovarat menevät todella laajasti meidän asukkaiden käyttöömme.

Veroja perivät eli veronsaajia (fiscus) ovat muun muassa:

  • Valtio
  • Kunnat
  • Julkisyhteisöt (EU, kirkko, yms.)

Veroilla rahoitetaan julkista toimintaa. Esimerkiksi maksetaan opintotukia, lapsilisiä, korvauksia, julkisyhteisön palkkoja ja niin edelleen.

Suomessa verotus on edelleen progressiivista. Tämä tarkoittaa, että verojen suhteellinen osuus kasvaa kun tulotkin kasvavat. Progressio pätee kuitenkin vain tuloverotuksessa – ja pääomaverotus on tasaverotusta (28 prosenttia).

Verot ovat niin monimutkaiset, että niistä keskusteltaessa tulee ottaa huomioon useita asioita. Ei voida sanoa, että verojen korottaminen tai laskeminen auttausi suoraan yhteiskunnan rahapulaan, vaan meidän tulisi pohtia monipuolisesti esimerkiksi verotuksen vaikutusta työllisyyteen, yrittämiseen ja ihmisten halukkuuteen rikastua.

Kannattaa aina muistaa, että mikäli työtä verotetaan rajusti, eivät ihmiset ole yhtä halukkaita tekemään töitä. Toisaalta jos varallisuutta tai pääomatuloja verotetaan rankasti, kukaan ei halua omistaa. Verojen korottaminen saattaa siis johtaa ongelmallisiin tilanteisiin. Toisaalta verojen laskeminen saattaa vähentää julkisyhteisöiden tuloja liian rajulla kädellä. Tällöin täytyy aina pohtia kerroinvaikutuksia, niin negatiivisia kuin positiivisiakin. Vähentämällä verojen määrää, saadaan ehkä lisättyä työn ja yrittäjyyden määrää, jolloin kasvaneista verojen alaisista tuloista saadaan lähes yhtä paljon verotuloja, vaikka veroprosentti olisikin pienempi.

Verotus onkin todelista tasapainoilua. Katso lisää infoa ja ohjeita osoitteesta www.vero.fi